Helmikuu tulla humahti!

Päivät kuluvat älyttömän nopeasti ja siinä samalla viikot.

Koiruudet ovat ihan hyvin tottuneet vauvaan. Pikkaisen käydään nuuhkaisemassa ja sitten siirrytään lähelle päivystämään, vaikkapa sohvan selkänojan päälle.

    

Pihka-pihkura on vielä penska ja ronskimpi näissä asioissa. Sen kanssa pitää olla erityisen varovainen..

Pihka viihtyy ihan kivasti päivät isojen punaisten kanssa ulkona.

Ilmoitin Aavan Tornion ryhmänäyttelyyn 20.2. Viimeisimmistä näyttelyharkoista/näyttelyistä on kulunut todella pitkä aika...ja se myös näkyy ...... Nyt löytyisi sitä jonkun tuomarin kaipaamaa draivia takaliikkeissä.....  

Viimeksi Karin Bergbom arvosteli Aavan liikkeet pentuluokassa pentumaisiksi (Koiruus enimmäkseen hyppeli iloisesti eteenpäin). Heh, mitenkähän nyt käy?

Näyttelyyn on vissiin tulossa useita tuttuja, kiva taas nähdä parsonporukkaa!!